Yöt ovat harvinaisen mutkattomia tämän pienen kanssa! Ei paljoa tulla tyrkkimään, eikä patjaa tulla multa vielä vallottaan, vaikka hyvin herra herättikin makaamalla jalkojen päällä ja hammastellen aikansa kuluksi niin pohjetta kuin peittoa. Pissat tulee nopeammin ja nopeammin ulos, eikä tunnu olevan minkäänlaisia ongelmia minkään kanssa, varsinkin kun nyt pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että kakat kuuluu vääntää paperille, ei pianon jalan viereen. Kovin on minullakin kädet kipeänä kun toista joutuu kantamaan ylös ja alas, ympäri ja ämpäri ja myöskin ääntä on tullut käytettyä kun pitää kimittää ja olla erittäin innostunut.

Poika osaa jo istahtaa oikein kauniisti! Tosin, käsimerkin tarvitsee vielä, mutta ei siitä sen enempää. Naksuttimen ääneen on tottunut ja ollaan hieman herätelty tuota ehdollistumista ja tähän mennessä on onnistunut oikein hyvin. Nimensä tunnistaa ja hyvin kerjää huomiota kun jää tuonne omaan tilaansa vähän pidemmäksi aikaa, tai silloin kun väsyttää. Vaatii aika usein ainakin yhden ihmisen aitauksen sisään että poika nukahtaa, mutta kun kerran kuukahtaa niin siinäpä se sitten hyvin nukkuu pitemmänkin aikaa oikein sievästi.

Termiitti tuo on! Meillä on hyvin kärsinyt aika lailla kaikki mitä tuolla on, varsinkin kun minä olen unten mailla. Chilitöhnää on laitettu jokaisen tuolin pienoihin ja jokaikinen hyvän näköinen, mutta kielletty asia pitäisi sillä peittää. Onneksi kuitenkaan mitään kovinkaan arvokasta ei ole joutunut uhriksi noilla ihanille naskalihampaille. Kompostiverkkoa mennään sunnuntaina metsästämään Lielahdesta, pojan aluetta nimittäin rajataan vähän lisää jotta tuo piano säästyisi.

Uudet ihmiset - serkut, mummi, naapurit - ovat kaikki hännän vispaamisen arvoisia, eikä pojalla ole mitään ketään vastaan ainakaan vielä. Riehumisvimma olisi toki kiva ja välillä ei pöksyissä meinaa pysyä kun kivoja ihmisiä tulee vaan pitäisi kovin syliin yrittää tunkea. Kyllä tämä on niin ihastuttava persoona ja reipas ja vikkelä kuin mikä. Vielä tästä jonkinmoinen superstara leivotaan! Tälläkin hetkellä aion väsätä jonkinlaiset erittäin kevyet valjaat jotta voidaan hieman harjoitella jälkeä, eli toisin sanoen ensi viikolla tarkoituksena olisi pistää maahan namivanaa jota sitten pitäisi nuuhkia. Saa nähdä miten menee, vinkkejä otetaan vastaan! 

Vesikuppi on muuten maaginen asia. Kun tuo nyt tajusi miten siitä litkitään, onkin se aivan mahtava tehdä. Vesikupin vieressä nukutaan ja juuri äskön piti sitten vesikuppia tyynynään sillä seurauksella, että puolinaamaa nyt aivan litimärkä. Ehkä tuon aivot tulevat sitten postissa perässä kahden vuoden päästä! Sitä odotellessa..