No niin. Eläinlääkärissä on tullut käytyä ottamassa se ensimmäinen rokotus ja eipä tuo siitä mitään sanonut, syynä tosin namit jotka oli imuroitava niin nopeasti kuin mahdollista sieltä kiposta. Tuolla kysyi siskon omistaja, että miten syö, niin hyvin mielenkiintoisesti. Mikä tahansa ruoka uppoaa, mutta jos sitä ei saa kädestä, niin eipä se nopeasti mene sitten alas. Vaan pitkillä ruokintaväleillä syö nopeasti, mutta vielä pidetään vielä jonkin aikaa tuossa kolme kertaa päivässä ruokinnassa.

Poika painaa tällä hetkellä noin seitsemän kiloa ja tällä hetkellä on poika pelkkää jalkaa. Ja häntää. Tämä on semmoinen huiskuhäntä kyllä, että pölyt olisi nopeasti pyyhitty jos tuo vain osaisi suunnata häntänsä oikein. Eilen näki muuten lyijykynä karun kohtalon naskaleiden käsittelyssä, mutta fiksusti oli jättänyt poika kumiosan syömättä!

Ja saalisviettiä löytyy jo. Huomaa kyllä, miten saadaan seuraaminen sitten joskus kunnolla opetettua, ei nameilla mutta suoraan vaan lelulla. Toki, tuo on ahne, mutta kyllä tuo leikkiminen on vain niin mahtava juttu. Pitääkin nyt muistaa kantaa tuota vinkuvaa patukkaa ympäriinsä jokapuolella. Ai niin! Pojanhan huomion saa aika hyvin kun vinkauttaa jotain lelua, kovin monta kertaa on poika tullut luokse sitä kautta. Ehkä siis vinkulelun avulla saadaan luoksetulokin hyvään kuosiin, mutta saas nyt nähdä.

Kaverin keskikokoinen villakoira Luka tuli vierailulle ja leikistä ei ollut kovinkaan paljon ymmärrystä kummallakaan. Sisällä Ukko ei tehnyt muuta kun nylkytti menemään ja Luka antoi, ulkona sitten oli vähän toisin päin mutta kovin nopeasti tuo meidän lahopää tajuaa alistua! Eli vaikka on sitä itsevarmuutta, niin on myös ihan älliäkin ettei kannata ihan täysin ryttyillä. Selvä mieshän tuo muuten on, pallurat on paikalla ja tyynyjä on niiiiiiin kiva nylkytellä menemään.

Yritän nyt hieman useammin tätä päivitellä ja jos joku osaa tehdä vuodatukseen ulkoasua, niin eikun yhteyttä minuun!

- Sofia